Viestikapula -blogi

Viestikapula -blogissa käydään keskustelua puhtaasta urheilusta ja reilusta pelistä. Blogissa julkaistaan joka kuukausi yhden urheilijan tai urheilusta kiinnostuneen kirjoitus. Viestikapula kulkee eteenpäin, kun kirjoittaja haastaa seuraavan viestinviejän mukaan blogiin. Viestin ensimmäisestä osuudesta vastasi Tapio Korjus, joka laittoi viestikapulan liikkeelle toukokuussa 2008.

Voit kommentoida urheilijoiden näkemyksiä ja osallistua keskusteluun. Toimitus valvoo keskustelua ja käy läpi kommentit ennen niiden julkaisemista. Hyvän tavan vastaisia viestejä ei julkaista.

« Takaisin

Kassillinen dopingtestipöytäkirjoja

Lopetin 15 vuotta kestäneen ammattilaisurani viime marraskuussa. Kun lopettaminen tuli ajankohtaiseksi ja nyt varsinkin uran loputtua monet ovat esittäneet minulle kysymyksen: "Onko nyt haikea olo?" Olen vastannut kysymykseen ”Ei ole” isolla E:llä. Muistelen kaikkea uran aikana kokemaani vain hyvällä mutta minkään perään en haikaile. Yritin kehittyä ja olla parempi joka päivä. Annoin aina kaikkeni ja tein kaikki lailliset keinot sen eteen, että olisin niin hyvä tennispelaaja kuin voin olla. Mitään syytä haikailla ei siis ole. Olen todella tyytyväinen mitä tästä varresta sain irti.

Minulle on aina ollut tärkeintä asenne, tapa jolla asioita tekee. Arvostan enemmän ihmisten asennetta kuin meriittejä tai saavutuksia. Tietysti arvostan myös saavutuksia, mutta ne tulevat vasta asenteen jälkeen. Urheilussa pidän tärkeimpänä, että antaa harjoituksissa ja kilpailussa kaikkensa ja urheilee rehellisesti, itseään ja muita kunnioittaen.

Tenniksessä meitä testattiin usein, mikä oli minusta loistava asia. Näin mahdolliset huijarit jäävät kiinni ja tenniksen maine puhtaana lajina säilyy. Dopingrikkomuksia on vuosien varrella tenniksessä ollut hyvin vähän.

Olin urani aikana hyvin varovainen sen suhteen mitä söin ja join. Läheltä seuranneiden mielestä olin varmaan ylivarovainenkin, mutta en halunnut ottaa mitään riskejä, että vahingossa käyttäisin kiellettyjä lääkkeitä tai epäpuhtaita lisäravinteita. Mielestäni on parempi olla jopa liian varovainen ja tarkistaa määrätyt lääkkeet vaikka kahteen kertaan kuin olla huolimaton ja mahdollisesti katua sitä loppuikänsä. En kuitenkaan ikinä stressannut asiasta vaan nautin siitä, että tiesin varmasti urheilevani rehellisesti ja puhtaasti. Mieluummin olen rehellisin keinoin rankingsijalla 1500 kuin huijaamalla maailman paras.

Minua testattiin noin 15 kertaa vuodessa: kilpailujen yhteydessä, treenikaudella, kotona ja ulkomailla. Täytin vuosikaudet olinpaikkatietoja ja vaikka se, samoin kuin runsas testaaminen, ei ollut aina herkkua, suhtauduin siihen yleisesti tosi myönteisesti. Vertaan sitä lentokenttien turvatarkastuksiin: harva niistä nauttii ja vain muutaman huijarin takia ne ovat olemassa mutta kun systeemi toimii, olo on turvallinen ja luottavainen. Silloin on mukava urheilla ja matkustaa.

Säilytin lähes kaikki pöytäkirjat, joita dopingtesteistä jäi. Pistin ne aina kotona samaan kassiin, joten nyt monen vuoden jälkeen niitä on kertynyt aika kasa. Joskus kotona dopingtestauksen yhteydessä näytin kassia ADT:n dopingtestaajille ja toinen heistä ehdotti, että kokoelmahan olisi hyvä lahjoittaa Urheilumuseoon. Idea ei ole hassumpi – sittenhän en olisi säilyttänyt kaikkia papereita turhaan näin pitkään. Pelasin sen verran monta vuotta ja minua testattiin sen verran usein, että ehkä minulla on Suomen-ennätys dopingtestien määrässä. Se olisikin ennätys, josta olisin ylpeä.

Mukavaa alkanutta vuotta kaikille!

Puhtaasti paras mahdollinen
Jarkko Nieminen
Tennispelaaja

Jarkko Nieminen haastaa Viestikapula-blogin seuraavaksi kirjoittajaksi lentopalloilija Riikka Lehtosen.

Susanna Sokka

Susanna Sokka

viestintäpäällikkö

puh: 040 740 7477

email: susanna.sokka@suek.fi