Häirintä urheilussa

Urheilussa esiintyvän häirinnän tunnistaminen ja sen torjuminen ovat osa SUEKin toimintaa eettisesti kestävän urheilukulttuurin vahvistamiseksi. SUEK on sitoutunut yhdessä muiden urheilutoimijoiden kanssa kehittämään ja ottamaan käyttöön parhaat mahdolliset toimintatavat epäasiallisen käyttäytymisen lopettamiseksi. Häirintä ei kuulu urheiluun.

SUEK on tehnyt lajiliittojen toimeksiannoista selvityksiä kilpaurheilussa esiintyvästä seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä sekä kiusaamisesta. Selvitysten perusteella voidaan todeta, että urheilun parissa esiintyy niin häirinnän eri muotoja kuin myös kiusaamista. Näiden edellä mainittujen SUEKin toteuttamien lajiselvitysten ja tutkintatoimien, sekä julkisuuteen nousseiden urheilussa ilmenneiden häirintätapausten perusteella on tunnistettu, että ilmiön laajemmalle tutkimiselle on selkeä tarve. Syksyllä 2019 käynnistettiin koko suomalaista urheilua kattava Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa -selvityshanke. Tarkoituksena on tutkia, ilmeneekö kilpaurheilussa seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää ja kuinka yleisestä ilmiöstä on kyse. Selvityksen avulla luodaan entistä tehokkaampia keinoja ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen. Raportti selvityksestä valmistuu keväällä 2020.

Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin eri tavoin aina epäasiallisesta seksuaalissävytteisestä puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava tai väheksyvä puhe toisen henkilön sukupuolesta. Häirintä on ei-toivottua ja yksipuolista, ja sopivan käytöksen rajan määrittää se, joka on toiminnan kohteena. Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä koetaan usein uhkaavana, vihamielisenä, halventavana, nöyryyttävänä tai ahdistavana.
 

Toimintaohjeet häirintätilanteissa

 
On tärkeää kertoa jollekin luotettavalle taholle, jos olet joutunut seksuaalisen häirinnän tai väkivallan kohteeksi. Sinulla on myös lupa olla huolestunut tai ahdistunut tästä aiheesta tai kyselystä, vaikka et olisi kokenut häirintää.
 
Tässä ohjeita Väestöliittoa mukaillen näihin tilanteisiin:
  • Kerro asiasta luotettavalle henkilölle. Sinulla on kertomiseen täysi oikeus, vaikka häirintätapauksessa tekijä on voinut vaatia sinulta salaisuuden säilyttämistä.
  • Hae apua terveydenhuollosta, psykologilta tai luottamaltasi henkilöltä lajiliitosta, seurasta tai pelaajayhdistyksestä.
  • Voit ottaa yhteyttä Et ole yksin -palveluun, josta saat apua nimettömästi. Palvelu on Väestöliiton ja suomalaisen urheilun yhteishanke. Soita ma–ti klo 14–17.30  puh. 0800 144 644. Chattaa ke–to klo 14–17.30.
  • Voit ottaa nimettömästi yhteyttä ma–pe klo 14–20 ja la su 17–20 Lasten ja nuorten puhelimeen puh. 116 111 tai chattiin ma–ke klo 17–20.
  • Alle 20-vuotiaat pojat voivat ottaa yhteyttä myös Poikien puhelimeen ma–pe klo 13–18 puh. 0800 94 884. Poikien puhelimen chat arkisin klo 13–15.
  • Naiset ja tytöt saavat neuvontaa ja tukea Naisten Linjan puhelinpalvelusta ma–pe 16–20 ja la–su 12–16 puh. 0800 02400.
  • Raiskauskriisikeskus Tukinainen antaa tukea, apua ja neuvontaa seksuaalirikosten uhreille ja heidän läheisilleen.
  • Rikosuhripäivystys auttaa, jos olet joutunut rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi tai rikoksen todistajaksi.
  • Lisää tietoa seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta löydät esimerkiksi Nuortennetistä.
  • Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK:in nettisivujen ILMO-palvelun kautta voi kuka tahansa ilmoittaa, jos epäilee jonkinlaista eettistä rikkomusta urheilussa. ILMO-palvelussa voi ilmoittaa nimettömästi, mikäli epäilee esimerkiksi häirintää tapahtuneen.
  • Sinulla on oikeus tulla kuulluksi ja autetuksi, vaikka tekijä on voinut sanoa, ettei sinua kukaan usko.  Säilytä toivo ja luottamus tulevaan. Ikävistä kokemuksista on lupa ja mahdollisuus toipua.