Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa 2016

Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa -luettelo perustuu Maailman Antidopingtoimisto WADAn julkaisemaan luetteloon urheilussa kielletyistä aineista ja menetelmistä.

Kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelon virallista versiota ylläpitää Maailman Antidopingtoimisto WADA, ja se julkaistaan englanniksi ja ranskaksi. Tämän julkaisun tiedot perustuvat WADAn luetteloon ja muihin WADAn kansainvälisiin standardeihin ja määräyksiin. Mikäli Taulukossa I on eri kieliversioiden tai käännösten aiheuttamia ristiriitaisuuksia, noudatetaan WADAn englanninkielisiä asiakirjoja.

Taulukko I: Dopingaineryhmät ja dopingaineet
Taulukko II: Kiellettyjä ja sallittuja lääkkeitä
Taulukon I ja II päivitykset

ADT päivittää ylläpitämiään luetteloita internetsivuillaan uusien markkinoille tulevien lääkevalmisteiden osalta. Luettelot eivät sisällä tietoja aivan kaikista Suomessa käytössä olevista lääkevalmisteista. Urheilijan tulee varmistaa, että hänellä on ajan tasalla oleva Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa -luettelo. Tarvittaessa hänen tulee ottaa yhteyttä lajiliittoonsa tai ADT:n toimistoon. ADT:n internetsivuilla urheilija voi myös liittyä tiedonjakoverkostoon, jolloin ADT lähettää hänelle luettelon mahdolliset päivitykset suoraan sähköpostiin.

Taulukko I vastaa WADAn luetteloa kielletyistä aineista ja menetelmistä vuonna 2016. Osa näistä aineista ei ole käytössä Suomessa. Kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelo on saatavissa englanniksi WADAn internetsivuilta (www.wada-ama.org).

Taulukkoon II on koottu aakkosjärjestykseen vuoden 2015 lopulla Suomessa kaupan olevia kiellettyjä ja sallittuja lääkevalmisteita. Myöhemmin kaupan tulleiden lääkkeiden nimiä päivitetään ADT:n internetsivuille Taulukkoon II. Luettelot käsittävät sekä resepti- että itsehoitolääkkeet. Teknokemiallisia tuotteita, homeopaattisia valmisteita, ravintolisiä ja niin sanottuja luontaistuotteita ei taulukoissa ole. Niiden koostumusta tulee tiedustella myyjältä tai maahantuojalta.  Kielletyt lääkkeet on merkitty Taulukkoon II tummennettuna ja alleviivattuna. Taulukkoon II on alleviivattuna ja vinokirjaimin (mutta ei tummennettuna) merkitty lääkkeet, jotka ovat ehdollisesti kiellettyjä, esimerkiksi tietyissä urheilulajeissa tai tietyin tavoin annosteltuina. Yläindeksien selitykset ovat lopussa. Niissä on täsmennyksiä ja huomautuksia sekä kiellettyjen että sallittujen aineiden osalta.

Aina lääkäriltä hoitoa saadessaan urheilijan tulisi näyttää lääkärille oheisia luetteloja, jottei lääkäri vahingossa määrää lääkettä, joka sisältää kiellettyä ainetta. Toisaalta aina apteekista itsehoitolääkettä ostaessaan tulisi urheilijan verrata hoidoksi aikomaansa lääkettä ja oheisia lääkeluetteloja. Jos lääkäri määrää urheilijalle apteekissa valmistettavan lääkkeen, jolla ei ole kauppanimeä eli niin sanotun ex tempore -valmisteen, tulee urheilijan selvittää lääkäriltä tai apteekista, sisältääkö lääke Taulukossa I mainittuja kiellettyjä aineita kielletyssä muodossa.

Taulukkoon II ADT on listannut "sallituiksi lääkkeiksi" vain valmisteet, jotka ovat juridisesti lääkevalmisteita, eli joilla on myyntilupa lääkkeinä ja joita viranomaiset ja lääketehtaat valvovat. Ravintolisät ja muut elintarvikkeet tai teknokemialliset tuotteet eivät ole sellaisen valvonnan alaisia, että niitä voitaisiin luokitella "sallituiksi". Niiden valmistajilta tai maahantuojilta voi tiedustella valmisteiden koostumusta ja pyytää todistuksen siitä, etteivät ne sisällä aineita, jotka antavat positiivisen dopingtestituloksen. Elintarvikkeista, kauneudenhoitotuotteista ja teknokemiallisista tuotteista ei ADT:n tietämyksen mukaan ole saatu positiivista testitulosta. Urheilija on kuitenkin aina itse vastuussa positiivisesta testituloksestaan.

Glyseriiniä eli glyserolia vain vähän sisältävät lääkkeet on merkitty Taulukossa II sallituiksi, koska glyseriini on kielletty vain suurehkoin annoksin plasmatilavuuden lisääjänä. Vastaavasti mannitolia sideaineena sisältävät tabletit ja kapselit on merkitty Taulukossa II sallituiksi, koska mannitoli on kielletty vain suonensisäisesti.

Koska Taulukko II käsittää vain Suomesta saatavia lääkevalmisteita ja koska toisaalta Suomessa ja ulkomailla saattaa olla samannimisiä lääkevalmisteita, jotka sisältävät eri lääkeaineita, ei Taulukosta II tule tarkistaa ulkomailta hankittujen lääkkeiden sallittavuutta. Ulkomailta hankittujen lääkkeiden osalta on selvitettävä WADAn alkuperäisen englanninkielisen kiellettyjen aineiden ja menetelmien listasta (www.wada-ama.org) tai sitä vastaavasta ADT:n Taulukosta I, etteivät ne sisällä kielletyiksi luokiteltuja aineita.

Ravintolisät

Ravintolisät ovat elintarvikkeita, jotka muistuttavat ulkonäöltään ja käyttötavaltaan lääkkeitä. Niitä käytetään esimerkiksi tabletteina, kapseleina ja jauheina.

Vaikka tuoteselosteessa ei mainittaisikaan kiellettyjä aineita, ravintolisät voivat joskus sisältää epäpuhtauksina kiellettyjä aineita, esimerkiksi testosteronin ja nandrolonin esiasteita (todettu esimerkiksi tribulus terrestris- ja kreatiinivalmisteista sekä "testosteroni- ja kasvuhormoniboostereista") tai piristeitä (todettu esimerkiksi ginseng-valmisteista sekä "rasvanpolttajista", "tehonlisääjistä" ja laihdutusvalmisteista). Mainittakoon, että viimeisenä viitenä vuotena aiheutti dopingtesteissä maailmanlaajuisesti eniten piristepositiivisia löydöksiä ravintolisien sisältämä metyyliheksaaniamiini, jota on kutsuttu myös nimillä dimetyyliamyyliamiini, DMAA, pentyyliamiini, geranamiini ja geraniumuute. Metyyliheksaaniamiini on nyttemmin vedetty pois markkinoilta terveyshaittojen takia useissa maissa – myös Suomessa, mutta sitä on saatavilla edelleen joistain ulkomaisista internetkaupoista. Metyyliheksaaniamiinin korvikkeeksi urheilijoiden tehonlisääjänä ravintolisämarkkinoille ilmestyi vuonna 2015 4-amino-2-metyylipentaani (AMP-sitraatti, 1,3-dimetyylibutyyliamiini, DMBA), joka myös on kielletty piriste.

ADT pystyy antamaan tietoa vain myyntiluvallisista lääkevalmisteista, joiden sisältöä lääketehtaat ja viranomaiset tutkivat ja valvovat tarkasti. ADT ei analysoi ravintolisiä tai niiden valmistuseriä eikä luokittele ravintolisiä sallituiksi tai kielletyiksi taikka turvallisiksi tai epäilyttäviksi. ADT ei ylläpidä luetteloita koti- tai ulkomaisten ravintolisien tai muiden urheiluvalmisteiden koostumuksesta. ADT ei siten kykene antamaan tietoa ravintolisien koostumuksesta. ADT:n kautta ei myöskään voi analysoida erityisruokavaliovalmisteiden tai ravintolisien koostumuksia tai mahdollisia kiellettyjen aineiden jäämiä.

Eräät urheilutuotteiden myyjät ovat alkaneet markkinoida ja mainostaa tuotteitaan määrityttämällä tuotteistaan dopingaineita ja varustamalla ne erilaisin puhtaustodistuksin eli antidopingsertifikaatein. Antidopingsertifikaatti ei kuitenkaan takaa varmuudella jonkin tietyn urheiluvalmisteen puhtautta, koska analyyseissä ei tutkita kaikkia WADAn kiellettyjen aineiden luettelon aineita, vaan ainoastaan aineet, joita valmistaja on pyytänyt tutkimaan tai joita analyysejä tekevä laboratorio kykenee analysoimaan. On myös huomattava, että ravintolisien koostumus ja niiden mahdolliset epäpuhtaudet saattavat vaihdella valmistuserästä toiseen ja analyysit on yleensä suoritettu vain jollekin tietylle tuote-erälle. Joskus analyysejä ei ole suoritettu lainkaan, mutta ravintolisien valmistajat tai myyjät väittävät WADAn luokitelleen heidän tuotteensa sallituiksi. WADA ei kuitenkaan tee tällaisia luokituksia eikä anna todistuksia ravintolisien sallittavuudesta. Väite perustuu käytännössä siihen, ettei valmisteen tuoteselosteessa esiinny WADAn kiellettyjen aineiden listan mukaisia aineita.

Urheilijan ei tulisi käyttää mihinkään tarkoitukseen ravintolisiä pyrkimättä varmistumaan ensin niiden koostumuksesta, joskin käytännössä on mahdotonta osoittaa jokin tuote täysin turvalliseksi. WADAn sääntöjen mukaan ravintolisistä saatu positiivinen testitulos tulkitaan dopingrikkomukseksi riippumatta siitä, onko tuoteselosteessa maininta kielletyistä aineista vai ei tai onko jokin taho myöntänyt tuotteelle antidopingsertifikaatin. Myyjältä tai maahantuojalta voi pyytää kirjallisen todistuksen siitä, etteivät heidän tuotteensa sisällä kiellettyjä aineita. Tällöinkin on syytä muistaa, että urheilija itse on vastuussa tuotteen käytöstä ja mahdollisesta positiivisesta testituloksesta.

Homeopaattiset valmisteet

Homeopaattisten valmisteiden koostumuksesta ei ole luotettavaa tietoa. Useimmat homeopaattiset valmisteet sisältävät lähinnä vettä, eikä niiden tiedetä aiheuttaneen dopingpositiivisia tuloksia.

Muutoksia edellisvuoden luetteloon ja säännöksiin

Vuoden 2016 kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelon muutokset verrattuna vuoden 2015 luetteloon ovat vähäisiä ja lähinnä teknisiä.

Ainoana uutena kiellettynä aineryhmänä luetteloon on lisätty insuliinimimeetit. Ne ovat lääkeaineita, joita kehitellään diabeteksen hoitoon. Insuliinin tavoin ne ovat lievästi anabolisia.

WADA on siirtänyt seurannan kohteena olevien aineiden listalta mildronaatti-nimisen lääkeaineen kiellettyjen aineiden listalle. WADA seurasi mildronaatin käyttöä vuonna 2015 ja tuli siihen käsitykseen, että mildronaattia käytetään urheilussa suorituskykyä parantavana aineena. Mildronaatti, toiselta nimeltään meldonium, on Latviassa kehitetty lääkeaine, joka rasituksessa suojaa sydäntä hapenpuutteelta. Eräissä muun muassa villisioilla suoritetuissa eläinkokeissa se on myös lisännyt testosteronipitoisuuksia eläinten veressä. Mildronaattia on useissa Itä-Euroopan maissa perinteisesti käytetty lääkkeenä lähinnä sydäninfarktin yhteydessä. Suomessa se ei ole hoidollisessa käytössä.

Kansainvälisen moottoripyöräliiton (FIM) toiveesta ei alkoholi ole enää moottoripyöräilyssä dopingaine, vaan liitto itse suorittaa alkoholimittaukset kilpailijoilta ja määrittelee alkoholin käytöstä annettavat seuraamukset.

 

Timo Seppälä

Timo Seppälä

lääketieteellinen johtaja

puh: (09) 3481 2020

email: info@suek.fi

Anna Simula

Anna Simula

farmaseutti, erivapaudet

puh: (09) 3481 2022, 0400 338 510

email: anna.simula@suek.fi