Dopingtesti

Dopingtestaus on Kansainvälisessä testaus- ja tutkintastandardissa tarkkaan määriteltyä toimintaa. Testinäytteeksi otetaan virtsaa, verta tai molempia. Dopingtestejä tehdään sekä kilpailuissa että niiden ulkopuolella.

Dopingtestityypit

Dopingtestejä on kahdenlaisia: kilpailutestejä ja kilpailujen ulkopuolisia testejä. Urheilija voidaan kutsua testiin milloin tahansa ja missä tahansa, kotimaassa tai ulkomailla. Kutsu esitetään urheilijalle henkilökohtaisesti. 

Kilpailutestit

Kilpailutesteillä tarkoitetaan kilpailutapahtuman yhteydessä suoritettavia dopingtestejä. Ellei kansainvälisen tai muun asianomaisen antidopingorganisaation säännöissä muuta määrätä, tämä tarkoittaa ajanjaksoa, joka alkaa 12 tuntia ennen kilpailua ja loppuu kilpailun ja siihen liittyvän näytteenoton loppuessa.

Kilpailun yhteydessä otetuista näytteistä tutkitaan kaikki tunnetut dopingaineet ja menetelmät sekä mahdollinen näytteen manipulointi.

Urheilijat arvotaan tai määrätään testiin esimerkiksi sijoituksen perusteella tai heidät valitaan siihen lajin kilpailusääntöjen määräämällä tavalla. Urheilijat voidaan määrätä testiin nimellä myös kilpailutesteissä.

Joissakin lajeissa vaaditaan ennätyksen (Suomen ennätys, Euroopan ennätys, maailmanennätys) tehneeltä urheilijalta negatiivinen dopingnäyte, jotta ennätys voidaan hyväksyä virallisesti. Ennätyksen tehtyään urheilijan tulee itse mennä dopingtestiin lajin sääntöjen edellyttämällä tavalla. Lisätietoja urheilija saa omasta lajiliitostaan.

Kilpailujen ulkopuoliset testit

Dopingtestejä tehdään kohdennetusti myös kilpailujen ulkopuolella. Kilpailujen ulkopuolella otetuista näytteistä tutkitaan anaboliset aineet, peptidihormonit, kasvutekijät ja vastaavat yhdisteet, β2-agonistit, hormoneihin ja aineenvaihduntaan vaikuttavat modulaattorit, diureetit ja muut peiteaineet sekä kaikki kielletyt menetelmät.

Kansainvälisillä lajiliitoilla saattaa olla omia sääntöjään tutkittavista aineista. Urheilijan velvollisuus on olla selvillä häntä koskevista säännöistä.

Urheilijat valitaan kilpailujen ulkopuolisiin testeihin kohdennetusti tai arpomalla testattavat esimerkiksi tietyn ryhmän harjoituksissa tai leirillä olevista urheilijoista. Kohdennetuissa testeissä ADT tai muu testin tilannut antidopingorganisaatio on nimennyt urheilijan etukäteen testiin. 

Kohdennettuja testejä tehdään pääasiassa testauspooli- ja maajoukkueurheilijoille. ADT voi kuitenkin testata kohdennetusti sekä kilpailuissa että kilpailujen ulkopuolella ketä tahansa antidopingsäännöstön piiriin kuuluvaa urheilijaa.

Kilpailujen ulkopuolisiin testeihin kuuluvat myös aikaisemmin tehtyjen testien tulosten selventämiseksi suoritettavat jatkotestit sekä dopingrikkomuksesta määrätyn urheilun toimintakiellon aikana tehtävät testit. 

Näytetyypit

Dopingtesteissä otetaan joko virtsa- tai verinäyte tai molemmat. Veritesti ei korvaa virtsatestiä, koska siinä pääasiassa tutkitaan eri aineita ja eri menetelmiä.

Virtsatesti

Suurin osa dopingtesteistä tehdään virtsasta. Virtsanäytteestä analysoidaan kiellettyjen aineiden ja menetelmien käyttöä. 

Veritesti

Verinäytteitä voidaan ottaa kiellettyjen aineiden ja menetelmien tunnistamiseksi, seulontaa varten tai pitkäaikaisseurantana urheilijan yksilöllisen profiilin luomiseksi.

Verinäytteet otetaan Kansainvälisen testaus- ja tutkintastandardin ohjeiden mukaan. Ne ottaa henkilö, jolla on ADT:n antaman koulutuksen ja valtuutuksen lisäksi terveydenhuollon ammatillinen koulutus ja pätevyys verinäytteiden ottoon. Veritestejä tehdään esimerkiksi kasvuhormonin ja erilaisten keinotekoisten veren manipulointiin liittyvien aineiden ja menetelmien löytämiseksi.

Urheilijan biologinen passi

ADT hyödyntää myös urheilijoille luotavia yksilöllisiä profiileja ja niistä saatavaa tietoa. Urheilijan tiettyjä biologisia muuttujia seurataan säännöllisesti koko hänen urheilu-uransa ajan. Muutokset urheilijan profiilissa voivat paljastaa dopingin käytön.

Urheilijan yksilöllisessä profiilissa eli niin sanotussa urheilijan biologisessa passijärjestelmässä on kysymys siitä, että urheilijoista seurataan valittuja biologisia muuttujia pitkällä aikavälillä (esimerkiksi hematologisessa profiilissa hemoglobiini ja hematokriitti ja steroidiprofiilissa testosteroni ja epitestosteroni). Saatujen mittaustulosten perusteella määritetään profiili, joka toimii urheilijan henkilökohtaisena viitearvoalueena, aiemmin käytettyjen väestöpohjaisten viitearvojen sijaan.

Urheilijan biologista passijärjestelmää voidaan käyttää testauksen kohdentamisen ja ajoittamisen työvälineenä. Sitä voidaan käyttää myös osoittamaan epäsuorasti mahdollinen dopingaineiden tai -menetelmien käyttö ja siten antidopingsäännöstön mukainen dopingrikkomus.
 

Katja Huotari

Katja Huotari

testauspäällikkö

puh: 040 843 3897

email: katja.huotari@suek.fi

Petri Koskela

Petri Koskela

testauskoordinaattori

puh: 040 0808 442

email: petri.koskela@suek.fi

Janne Väre

Janne Väre

testauskoordinaattori

puh: 040 509 1377

email: janne.vare@suek.fi