Dopingaineryhmät ja -menetelmät

Kaikkina aikoina kielletyt aineet ja menetelmät (kilpailujen aikana ja kilpailujen ulkopuolella esimerkiksi harjoituskaudella ja kilpailujen välillä)

S0. Myyntiluvattomat lääkeaineet

S1. Anaboliset aineet

S2. Peptidihormonit, kasvutekijät, vastaavat aineet ja mimeetit

S3. β2-agonistit

S4. Hormoneihin ja aineenvaihduntaan vaikuttavat modulaattorit

S5. Diureetit ja peiteaineet

M1. Veren ja sen komponenttien manipulaatio

M2. Kemiallinen ja fysikaalinen manipulaatio

M3. Geenidoping


Kilpailun aikana kielletyt aineet ja menetelmät

Kohdissa S0.—S5. ja M1.—M3. määriteltyjen aineiden ja menetelmien lisäksi seuraavat ovat kiellettyjä kilpailujen aikana:

S6. Piristeet

S7. Huumaavat kipulääkkeet

S8. Kannabinoidit

S9. Glukokortikoidit


Tietyissä urheilulajeissa kielletyt aineet

P1. Alkoholi

P2. Beetasalpaajat

Kaikkina aikoina kielletyt aineet ja menetelmät (kilpailujen aikana ja kilpailujen ulkopuolella esimerkiksi harjoituskaudella ja kilpailujen välillä)

S0. Myyntiluvattomat lääkeaineet

Sellaisten lääkeaineiden käyttö, joiden lääkinnälliselle käytölle ihmisillä ei ole minkään valtion terveysviranomaisen myöntämää voimassa olevaa hyväksyntää (esimerkiksi lääkeaineet, jotka ovat prekliinisessä tai kliinisessä tutkimusvaiheessa tai joita ei enää kehitetä tai valmisteta ja aineet, joiden rakennetta on muunneltu tai vain eläinlääketieteelliseen käyttöön hyväksytyt aineet) ja joita ei mainita muualla kiellettyjen aineiden listalla, on kielletty.

S1. Anaboliset aineet

Anaboliset aineet jaetaan anabolis-androgeenisiin steroideihin (muun muassa testosteroni, nandroloni) ja muihin anabolisiin aineisiin.

1) anabolis-androgeeniset steroidit
Anabolis-androgeeniset aineet lisäävät lihasmassaa ja -voimaa. Ne vaikuttavat myös elimistön hormonitasapainoon ja aineenvaihduntaan siten, että elimistö sietää kovaa harjoitusta entistä tehokkaammin joutumatta ylikuntoon. Naisilla käytön sivuvaikutuksia ovat muun muassa karvoitus, akne, äänen madaltuminen, rintojen pieneneminen, kaljuuntuminen, klitoriksen liikakasvu sekä kuukautiskierron häiriöt. Osa haitoista jää pysyviksi käytön loputtua. Miehillä anabolis-androgeenisten steroidien haittavaikutukset näkyvät elimistön oman hormonituotannon heikkenemisenä. Käytön jälkeen seurauksena voi olla useita kuukausia kestävää hedelmättömyyttä ja seksuaalitoimintojen heikkenemistä. Nuorilla käytön seurauksena voi olla myös lyhytkasvuisuutta. Anabolis-androgeeniset steroidit ovat sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Jatkuva käyttö saattaa edistää esimerkiksi sepelvaltimotaudin sekä aivoinfarktin ja -halvauksen kehittymistä sekä lisätä sydänperäisten äkkikuolemien riskiä. Hormonit lisäävät riskiä sairastua sokeritautiin.

Anabolis-androgeenisten steroidien käyttö ruiskeina lisää mahdollisuutta sairastua erilaisiin infektioihin, kuten C-hepatiittiin ja HIV:iin. Anabolis-androgeenisilla steroideilla on suurina annoksina myös vaikutuksia mielialaan ja käyttäytymiseen: ne aiheuttavat aggressiivista käyttäytymistä ja jopa psykooseja. Pitkäaikaisen käytön lopettamista seuraavassa vieroitusoireyhtymässä esiintyy mielialan vaihtelua, alakuloisuutta ja masentuneisuutta.

2) muut anaboliset aineet
Dopingaineluettelon muihin anabolisiin aineisiin kuuluvat muun muassa tseranoli ja klenbuteroli. Erityisen voimakas anabolinen vaikutus on klenbuterolilla, jonka on todettu lisäävän poikkijuovaisten lihasten valkuaispitoisuutta samalla kun elimistön glykogeeni ja rasva palavat. Lihassolujen koko suurenee niiden määrän säilyessä ennallaan. Koska erityisesti anaerobista suorituskykyä lisäävien nopeasti supistuvien lihassyiden suhteellinen osuus kasvaa, on luultavaa, että klenbuteroli lisää urheilusuorituksissa voiman lisäksi myös nopeutta. Selektiiviset androgeenireseptorin modulaattorit ovat kokeiluasteella olevia anabolisia yhdisteitä. Ne sitoutuvat kudosten androgeenireseptoreihin muuttaen niiden rakennetta ja toimintaa. Monet selektiivisten androgeenireseptorin modulaattorien vaikutuksista muistuttavat testosteronin ja anabolisten steroidien vaikutuksia. Niitä voidaan käyttää samojen tautien, esimerkiksi osteoporoosin, hypogonadismin ja lihassairauksien hoitoon.

S2. Peptidihormonit, kasvutekijät, vastaavat aineet ja mimeetit

Peptidihormonien, kasvutekijöiden ja vastaavien aineiden ryhmään kuuluvat muun muassa erytropoietiinit (EPO, CERA), istukkahormoni (hCG) ja kasvuhormoni (hGH). Erytropoietiinit ja muut erytropoieesia lisäävät aineet lisäävät elimistössä punasolujen muodostumista. Urheilija voi niiden avulla parantaa hapenottokykyään. Erytropoietiinien käytön sivuvaikutuksina voi esiintyä verenpaineen kohoamista, vilustumista muistuttavia tuntemuksia lihas- ja luustosärkyineen, kouristuskohtauksia, hyytymishäiriöitä (veritulppia), turvotusta ja päänsärkyä. Istukkahormoni lisää miehillä testosteronin muodostumista. Kasvuhormoni osallistuu kasvuiässä pituuskasvun säätelyyn. Lisäksi se vaikuttaa muun muassa hiilihydraattien, rasvan ja valkuaisaineiden aineenvaihduntaan. Kasvuhormoni lisää kasvutekijöiden kautta lihasten kasvua ja edistää parantumista urheiluvammoista. Kasvuhormonin käyttö voi aiheuttaa vaikeita sydänsairauksia, sydänrappeutumia, diabetesta ja kilpirauhasen vajaatoimintaa.

S3. β2-agonistit

β2-sympatomimeetit eli β2-agonistit stimuloivat sympaattisen hermoston β2-reseptoreita. Keuhkoputkistoa laajentavan vaikutuksensa vuoksi niitä käytetään astmalääkkeinä, joko keuhkoinhalaatioina tai tabletteina. Astman hoidossa näitä lääkkeitä pyritään annostelemaan keuhkoinhalaatioina paikallisesti keuhkoputkistoon, jolloin vältetään suurimmalta osalta mahdolliset haitat: vapina, sydämen tykytys, rytmihäiriöt, lihaskrampit ja elektrolyyttihäiriöt. β2-agonistien lihaksia rakentavat eli anaboliset vaikutukset ovat niiden tärkein dopingvaikutus. Toisaalta niiden keuhkoputkia laajentavasta vaikutuksesta voi olla myös hyötyä. Formoteroli, salbutamoli ja salmeteroli ovat inhalaationa käytettynä sallittuja rajoitetulla annostuksella esimerkiksi astman hoitoon.

S4. Hormoneihin ja aineenvaihduntaan vaikuttavat modulaattorit

Antiestrogeenisia aineita käytetään rintasyövän hoidossa vähentämään elimistön estrogeeniaktiivisuutta. Ne siirtävät elimistön androgeeni/ estrogeenitasapainoa androgeeniseen suuntaan. Myostatiini-inhibiittorit ovat vasta kokeilukäytössä olevia aineita. Ne estävät useilla eri eläinlajeilla lihaksen kasvua hillitsevän myostatiiniproteiinin vaikutusta, jolloin lihaksen kasvu kiihtyy. Metaboliset modulaattorit ovat myös vasta kokeilukäytössä olevia aineita. Ne kasvattavat lihaksia ja polttavat rasvaa ja saavat aikaan samanlaisia hyödyllisiä aineenvaihdunnallisia muutoksia kuin fyysinen rasitus, mutta ilman rasitusta. Insuliinienkin katsotaan kuuluvan tähän ryhmään. Moninaisten aineenvaihdunnallisten vaikutusten vuoksi niillä on anabolista vaikutusta. Liian suurina annoksina ne johtavat hypoglykemiaan ja joskus jopa kuolemaan.

S5. Diureetit ja peiteaineet

Diureetteja käytetään poistamaan turvotuksia ja verenpainelääkkeinä. Niitä ovat esimerkiksi hydroklooritiatsidi ja furosemidi. Diureetit poistavat elimistöstä suolaa ja nestettä ja lisäävät virtsan eritystä. Urheilussa diureetteja käytetään esimerkiksi peittämään muiden dopingaineiden käyttöä tai vähentämään kehon painoa alempaan painoluokkaan pääsemiseksi. Diureettien haittavaikutuksia ovat elektrolyyttihäiriöt, heikotus sekä liiallinen verenpaineen lasku. Runsaan hikoilun, kuten fyysisen rasituksen ja saunomisen yhteydessä nämä vaikutukset voivat olla vaarallisia. Diureettien ylenmääräisen käytön tiedetään aiheuttaneen kuolemantapauksia urheilijoilla. Plasmavolyymin lisääjät, esimerkiksi hydroksietyylitärkkelys, vetävät kudoksista vettä verisuonistoon, jolloin veri pääsee helpommin pieniin hiussuoniin ja kudosten hapettuminen paranee. Toisaalta veri laimenee ja esimerkiksi veren hemoglobiinipitoisuus laskee.

M1. Veren ja sen komponenttien manipulaatio

a. Oman tai vieraan veren, keinoveren tai minkä hyvänsä punasolutuotteen annostelu verenkiertoon tai oman veren uudelleenannostelu poisottamisen jälkeen on kielletty.

b. Kaikkien keinotekoisesti kudosten hapetusta, hapen siirtoa kudoksiin tai hapen vapautumista kudoksissa lisäävien aineiden ja tuotteiden käyttö on kielletty. Tällaisia ovat esimerkiksi perfluoroyhdisteet (esimerkiksi penflubroni ja muut fluorokarbonit ja perfluorokemikaalit), efaproksiraali (RSR13) ja sen johdokset sekä muunnellut hemoglobiinivalmisteet (esimerkiksi hemoglobiinin tavoin vaikuttavat keinotekoiset hemoglobiiniyhdisteet, hemoglobiinivaikutukseen perustuvat veren korvikkeet ja mikrokapseloitu hemoglobiini). Inhaloitu lisähappi ei ole kielletty.

c. Veren tai veren komponenttien suonensisäinen manipulaatio fysikaalisin tai kemiallisin keinoin. Esimerkiksi hapen tai otsonin annostelu suonensisäisesti on kielletty.

M2. Kemiallinen ja fysikaalinen manipulaatio

a. Manipulointi tai manipuloinnin yritys tarkoituksena muuttaa dopingtestissä annetun näytteen laatua tai koostumusta on kielletty. Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi virtsanäytteen vaihto tai turmeleminen (esimerkiksi proteaasit).

b. Suonensisäiset nesteensiirrot eli infuusiot (yli 50 millilitraa kuuden tunnin aikana) ovat kiellettyjä lukuun ottamatta sairaalakäyntien, kirurgisten toimenpiteiden  tai kliinisten tutkimusten yhteydessä annettuja aiheellisia nesteensiirtoja.

M3. Geenidoping

a. Nukleiinihappopolymeerien tai nukleiinihappoanalogien siirto.

b. Tavallisten tai geneettisesti muunneltujen solujen käyttö.

Kilpailun aikana kielletyt aineet ja menetelmät

Kohdissa S0.—S5. ja M1.—M3. määriteltyjen aineiden ja menetelmien lisäksi seuraavat ovat kiellettyjä kilpailujen aikana:

S6. Piristeet

Piristeet (esimerkiksi amfetamiini, deksamfetamiini, ekstaasi, lisdeksamfetamiini, metyylifenidaatti, modafiniili, pseudoefedriini ja efedriini) lisäävät vireystilaa ja vähentävät väsymyksen tunnetta keskushermoston kautta. Vapina, sydämen tykytykset ja verenpaineen nousu ovat yleisimpiä piristeiden haittavaikutuksia. Herkille yksilöille tai suurina annoksina piristeet voivat aiheuttaa sekavuus- ja vainoharhatiloja, lämpöhalvauksen sekä vakavia sydämen rytmihäiriöitä. Dopingnäytteen pseudoefedriinipitoisuudelle on asetettu rajapitoisuus, jonka alittavia pitoisuuksia ei tulkita dopingiksi. Rajapitoisuus on asetettu siten, etteivät tavanomaiset hoidolliset pseudoefedriiniannokset johda rajapitoisuuden ylitykseen, mikäli lääkkeen viimeisestä käyttökerrasta on kulunut vähintään 24 tuntia.

S7. Huumaavat kipulääkkeet

Huumaavat kipulääkkeet on yleisnimitys voimakkaille, morfiinin kaltaisille lääkkeille. Kipua poistava vaikutus välittyy keskushermostossa. Huumaavat kipulääkkeet parantavat urheilusuorituksia, joihin liittyy voimakas hetkellinen kipu. Niitä voidaan käyttää dopingaineina myös tarkkuutta vaativissa lajeissa rauhoittavien vaikutustensa vuoksi. Huumaavat kipulääkkeet heikentävät urheilusuorituksia kestävyyslajeissa, joissa vaaditaan hyvää hapensaantia, sillä ne lamaannuttavat hengityskeskusta. Yleisimpiä sivuvaikutuksia ovat pahoinvointi ja ummetus. Suurina annoksina huumaavat kipulääkkeet aiheuttavat mielihyvän tunnetta, ja siksi niitä voidaan käyttää huumausaineina. Ne aiheuttavat riippuvuutta.

S8. Kannabinoidit

Kannabinoidit ovat joko kasviperäisen kannabiksen (marijuana ja hasis) vaikuttavia aineita (esimerkiksi tetrahydrokannabinoli) tai niiden synteettisiä johdoksia. Osa uusimmista, väärinkäyttöön suunnatuista synteettisistä kannabinoideista (esimerkiksi JWH-018 eli Jehova, JWH-081, HU-210) poikkeaa rakenteeltaan perinteisistä kannabinoideista, mutta nekin vaikuttavat samalla tavalla kuin perinteiset kannabinoidit. Kannabinoidit heikentävät ajan, paikan, nopeuden ja etäisyyden arviointia. Tämä yhdistettynä keskushermostolaman aiheuttamaan koordinaatiokyvyn, reaktiokyvyn ja muistin huononemiseen johtaa yleensä heikentyneeseen urheilusuoritukseen. Osasyy kannabinoidien kieltoon on, että niiden katsotaan olevan urheilun hengen vastaisia.

S9. Glukokortikoidit

Suurina annoksina käytettyinä glukokortikoidit saattavat lisätä elimistön rasituskestävyyttä. Selvää näyttöä glukokortikoidien urheilusuorituksia parantavasta vaikutuksesta ei kuitenkaan ole. Kaikki glukokortikoidit ovat kiellettyjä suun kautta tai peräsuoleen, suonensisäisesti tai lihaksensisäisesti annosteltuina. Niiden käyttö edellyttää voimassaolevaa erivapautta.

Glukokortikoidit ovat sallittuja ilman erivapautta silloin, kun niitä käytetään keuhkoinhalaatioina, ihon alaisesti ja sisäisesti, nivelensisäisesti, nivelten ja jänteiden ympärille, paikallisesti voiteina, tippoina tai suihkeina silmien, korvien, poskionteloiden, suun limakalvojen, nenän, peräaukon ympäristön sekä ihon sairauksien hoitoon.


Tietyissä urheilulajeissa kielletyt aineet

P1. Alkoholi

Pienistä alkoholimääristä voi olla hyötyä erilaisissa tarkkuuslajeissa, kuten jousiammunnassa. Alkoholin käyttö on kielletty myös joissain lajeissa, jotta voidaan taata urheilijan, kanssakilpailijoiden ja katsojien turvallisuus urheilusuorituksen aikana, esimerkiksi autourheilussa. Alkoholin käyttöä voidaan testata ennen tai jälkeen kilpailun tai sen aikana.

P2. Beetasalpaajat

Beetasalpaajia käytetään muun muassa kohonneen verenpaineen hoitoon ja estämään sydäninfarktin uusiutumista. Niiden keskushermostoa rauhoittava, sydämen sykettä alentava ja vapinaa poistava vaikutus voi parantaa suoritusta lajeissa, joissa vaaditaan keskittymiskykyä, rauhallisia hermoja ja vakaata kättä. Beetasalpaajat ovat kiellettyjä vain eräissä tarkkuutta vaativissa lajeissa, jotka käyvät ilmi esimerkiksi ADT:n internetsivuilta. Kestävyyttä ja nopeutta vaativissa lajeissa beetasalpaajat heikentävät suorituskykyä.

Timo Seppälä

Timo Seppälä

lääketieteellinen johtaja

puh: (09) 3481 2020

email: info@suek.fi

Anna Simula

Anna Simula

farmaseutti, erivapaudet

puh: (09) 3481 2022, 0400 338 510

email: anna.simula@suek.fi